Le week-end à Paris

Perjantaina siis lähin luennon jälkeen junalla Pariisia kohti. Angers'sta kyytiin nousi myös A, jonka kanssa nähtiin tosin vasta Montparnassen asemalla. Vihdoin kun oltiin löydetty toisemme pitkän "missä sä oot" -puhelun jälkeen, taaperrettiin laukkujen kanssa reilu kilometri (joka ei kyl tuntunu missään!) Aloha -hostellille, josta oltiin varattu kaks yötä neljän hengen mixed dorm -huoneessa.

Tältäpä se näytti! Toisella seinällä lavuaari ja psykedeelinen tapetti.

Huone oli muistaakseni kolmannessa kerroksessa, ja käytävällä oli vessa ja suihku (josta veden tulo katkes aina 10 sekunnin jälkeen, ekologista hei). Huono puoli oli, että säilytyslokerot ei ollu huoneissa vaan alakerran aulassa, mutta olivatpahan kuitenki olemassa! 32 euron hintaan kuulu myös ihan riittoisa aamupala (muroja, patonkia, mehua ja/tai kahvia).

Hostelliin asettautumisen jälkeen lähettiin käymään kaupoilla Les Hallesilla ja Marais'n alueella. Marais'n koruputiikit oli harmi vaan menny jo kiinni, eikä Hallesillakaan ehitty käydä kun yhessä kaupassa. A oli bongannu netistä et La Défensella oli sinä iltana ilotulitus, joten suunnattiin sinne. Ostettiin muuten kolmen päivän Paris visite -liput (24e), jotka makso kyllä ittesä hyvin takasin Pariisia ristiin rastiin kierrellessä.

Afrikka-teemaa

Tässä kohtaa kyllä sydän suli: Piafin La vie en rose, Pariisissa! <3

Ilotulitus kesti 45 minuuttia ja oli tosi monipuolinen: mentiin Egyptin ja Aasian kautta Afrikkaan, siitä Pariisiin ja New Yorkiin, välillä "seinällä" lenteli jalkapalloja ja välillä pallokaloja... Toisaalta esitys meni vähän sekavaksi ilman selkeää teemaa. Mutta olipahan kokemus, eikä todennäköisesti enää toistu!

Puijon torni näkkyy!

Lauantaiaamupäivällä käveltiin hotellilta (Montparnasselta) Eiffelille päin ja matkalla bongattiin kirpputori, josta olisin voinu ostaa vaikka mitä lintuhäkistä rustiikkisiin puulaatikoihin ja sisustuskirjaimiin ja sulloa ne julmetun kokoisiin matka-arkkuihin, jos vaan ois ollu millä raahata niitä eka Nantesiin ja sit Suomeen... En kyllä kysyny ees hintoja juuri tän logistiikkaongelman takia, mut toivottavasti lauantaina täältä Viarmen kirpparilta löytyis jotain yhtä ihanaa (ja vähän pienempää)! Mutta niin, päädyttiin sieltä johonkin kauppakeskukseen, josta löysin uuden laukun lisäks taivaan portit avaavan Maisons du Monde-sisustusliikkeen, joka on myös Nantesissa! Siellä pitää käydä tässä joku päivä...

RER:ssä oli jotenkin kaurismäkinen tunnelma (ja korvia hivelevät jarrutukset)

Takaisin maan pinnalla - St Michel

Shoppailun jälkeen hypättiin RER-junaan ja haettiin yhestä latinalaiskorttelin monista ruokapaikoista kanatortillat ranskalaisilla ja syötiin ne Seinen rannalla :3 Sit olikin vuorossa kolmannen suomalaisen eli J:n treffaaminen. Asioita vähän mutkisti se, että luultiin J:n tulevan Montparnassen asemalle, vaikka oikeasti J oli Gare du Nordilla... Siinä sit soiteltiin ja ihmeteltiin että miks ei löydetä toisiamme vaikka ollaan samassa hallissa, ennen kun tuli mieleen tarkistaa et mikä asema oli kyseessä :'D Noh, ei muuta kun metrolla pohjoiseen päin, ja J olikin jo pysäkillä vastassa. Shoppailtiin vähän lisää (ostin parit housut) ja palattiin hostellille valmistautumaan iltaa varten.

Eiffelin yövalaistus <3 ja ne valoshow't!

Sitten illan ohjelmaan, eli Erasmus-bileisiin Seinen jokilaivalla! Tääkin oli vähän extempore-juttu, koska oltiin menossa ja ilmottauduttukin jo toisiin Erasmus-pippaloihin, mutta meni pupu pöksyihin kun selvis et ne onkin pahamaineisella Montmartren alueella... mutta lähettiin sit tuonne, ja hyvä et lähettiin! Laivalla oli ruokatarjoilu jonka jälkeen se risteili tunnin Seinellä, mut tultiin niin myöhään jonottamaan että se jätti meijät rannalle! Törkeetä :/ Oltiin seisty jonossa pari tuntia kun selvis ettei päästäkään risteilylle, joten käytiin syömässä pastat yhen ranskalaisen kanssa, jonka avulla oltais muuten päästy jonon ohi laivaan mut ei kehdattu etuilla - arvaa vaan harmittiko... Palattiin jonoon jossa pari tyyppiä oli ystävällisesti pitäny meille paikkaa ja vähän ajan päästä päästiin vihdoin sisään, koska laiva oli tullu takasin risteilyltä. 15 eurolla sai sisäänpääsyn ja juomalipun, 20 eurolla kaks juomalippua lisää - guess which one I got... :P Lisäks tiskiltä sai ilmasen pullon shampanjaa viiden hengen kesken jaettavaks jos vähintään yhdellä oli synttärit syyskuussa, joten lyöttäydyttiin yhteen tälläseen viiden hengen ryhmään. Tutustuttiin moniin ihmisiin illan aikana, joita ei kuitenkaan varmaan nähdä enää tuon illan jälkeen (epäonneksi tai onneksi)... Tästä on myös todistusaineistoa facebookin puolella, köh köh.

Sunnuntaisinhan kaikki paikat on kiinni, joten aateltiin ottaa rennosti sinä päivänä. (Tähän saatto vaikuttaa myös kolmen tunnin yöunet.) Kuultiin kuitenkin respasta että muun muassa Assemblée Nationalella eli eduskuntatalolla on avoimet ovet kaikelle kansalle, koska viikonloppuna oli Journées du Patrimoine (eli jonkinlaiset "eurooppalaisen perinteen päivät", näkyykö nämä Suomessa mitenkään?). Sama juttu ois ollu myös Sorbonnen yliopistolla, maailman vanhimmalla yliopistolla, mutta meillä ei lopulta riittäny aika molempiin. Tuonnekin kesti jonottaa jonkin aikaa, ja välissä ehti tulla myös kova sadekuuro (eka Ranskanmaalla!). Napattiin yks sateenvarjoton mies sontsiemme alle ja kierrettiinkin sit hänen kanssaan koko höskä läpi! Kävi ilmi että tää miekkonen oli käyny myös Nantesissa ja Croisicissa :) Jaa että millasen näkönen eduskuntatalo siellä Ranskassa onkaan...

Oli muutama muukin paikalla...

Istuntosali

Kirjasto 700 000 kirjoineen

Että sellasta! Eihän tuolla voinu kun vaan tuijottaa suu auki ja varoa ettei kuola valu lattialle... eiku. Tuolta kun päästiin ulos niin sanottiin heipat miekkoselle ja jatkettiin matkaa latinalaiskortteleihin syömään, jälleen kerran. Kympillä sain pinaatti-vuohenjuustopiirakkaa ja salaattia, lammasta lohkoperunoilla ja suklaamoussea, ah nam. Maistoin myös sipulikeittoa J:n lautaselta eikä ollu ollenkaan niin pahaa kun kuvittelin - oikeestaan oli tosi hyvää! Mut niitä isoja sipulinpalasia välttelen kun ruttoa jos sitä hairahdun täällä tilaamaan...

Syömisen jälkeen hyvästeltiin J ja mentiin venailemaan A:n kanssa Montparnassen asemalle meijän junaa. Kymmenen aikaan olin taas takasin Nantesissa ja tuli ihan sellanen olo kun ois kotiin tullu! Outoa kun oon ollu täällä vasta kolme viikkoa ja tollaset fiilikset jo iski. Onhan Pariisi kaunis kaupunki ja siellä on kiva käydä, mutta kyllä mä Nantesista tykkään vielä enemmän. Täällä on rennompi tunnelma, vähemmän tungosta ja kiirettä. Sopii mulle :)

Näihin hempeisiin tunnelmiin voiskin lopettaa tän pienoisromaanin - tack och adjö!