Celui qui ne lutte pas a déjà perdu

Perjantaina Irlannin jälkeinen koomaus jatkui edelleen, mutta kun torstaina olin päässy jo ruokakauppaan asti (ohhoh), niin tuona päivänä oli tavotteena saada pyykit pestyä. Lähin siis reilun korttelin matkan päässä olevaan itsepalvelupesulaan pyykkivuoreni kanssa. Hieman oli hakemista maksuautomaatin kans, mutta ainakin rahastus toimi hyvin: pesuaine, pesu ja kuivaus makso yhteensä 6,80€. Kuusfuckingkaheksankymmentä. Nyt hei oikeesti. Melkeen tuplaten sen mitä maksan asuntolalla, vaikka jo se 3,50€ tuntuu aika suolaselta. Eipä tuu ainakaan toiste käytyä, jos ei oo ihan pakko.

Samaltahan nää kaikki rupee näyttämään,
mut silti vaikuttuu joka kerta tosta prameudesta.

Joku patsas X, ei suostunu kertoo kuka oli.

Koneen pestessä kävin käppäilemässä kirkolla päin ja napsimassa vähän kuvia. Kävin sisälläkin turisteilemassa, koska kirkossa ei ollu sillon mitään tilaisuutta menossa. Tai niin ainakin luulin siihen asti kunnes alttarilta pihalle päin meni puolijuoksua mies tummassa puvussa kantaen kahta kukkalaitetta...... Dear lord. Tuli lievästi sellanen olo että "jjooo, jos lähtisin vaikka menee täältä" ja korjasin luuni aika ripeästi.

Lauantain agendana oli käydä keskustassa ostamassa Tanin kuukausilippu marraskuulle ja muuten vaan shoppailemassa. Hyvän shoppailupäivän olinkin taas valinnu, mutta kyllä pyhäinpäivänäkin aika moni pulju oli auki. Siinä kun olin aikeissa mennä pääkadun toiselle puolelle huomasin että siellä päin oli tosi paljon porukkaa. Ehin ajatella että "kiva, mikähän soittokulkue siellä tällä kertaa on", mut sitten erotinkin että väkijoukon eessä oli rintama mellakkapoliiseja, ja kadulla lenteli kiviä ja mitälie pommeja kyynelkaasun seassa. Ja mielenosoittajien ja poliisien ympärillä oli ihmisiä kattomassa. Olin lukenu aiemmin jostain keväällä Nantesissa olleesta mielenosotuksesta, joten en tuota hirveesti osannu säikähtää. Pääsinpähän tälläsen puolenkin näkemään, vaikkei tollasta hirveen kivaa ollukaan todistaa. Vähän jännitystä siis shoppailupäivään. Poliisijoukot oli tukkinu monia katuja keskustassa ja esim. Fnac meni tuntia aiemmin kiinni mellakan takia. Ja tietysti ainakin ne ratikka- ja bussiyhteydet jotka meni pääkadun kautta oli poikki, joten mäkin jouduin kävelemään kotiin. Toisaalta jo korttelin tai parin päässä ihmiset istu ihan rauhassa terasseilla eikä tuntunu tietävän/ välittävän tilanteesta.

Mitään kuvia en alkanu tuolta räpsimään, mutta näihin uutisiin niitä oli kerätty aika kattavasti:
Le Figaro
Sud-Ouest

Suomessakin alettiin asiasta uutisoida seuraavana päivänä:
Iltalehti: Nuoren aktivistin kuolema käynnisti rajut mellakat Ranskassa

Itellä ei ollu luonnollisesti mitään haisua kuka tää menehtynyt aktivisti oli ja mitä hän vastusti, joten tuosta linkistä saa vähän taustatietoa jos sattuu kiinnostamaan:
Kauppalehti: Tämä patohanke ryöpsäytti Ranskan mellakat

Oon varmaan liian suomalainen ymmärtämään mitä järkeä tässä mellakoinnissa on: vastustetaan poliisin väkivaltaa, hmm... väkivallalla. Että mitä että? Ja uutisten mukaan noissa mielenosoitusjoukoissa oli mukana myös uuden lentokentän rakentamista vastustavia radikaaleja, joten intohimoisesti täällä suhtaudutaan asioihin. (Mahtavaa muuten kun kerrankin tietää jostain uutisaiheesta, vaikka tällä kertaa oli noin ikävää tiedotettavaa. Tuntu hetken joltain reportterilta tai kirjeenvaihtajalta.)

Anne de Bretagne linnan edustalla

Sunnuntaina lähettiin S:n kans "kuun ekan söndagenin" kunniaks käymään linnan museolla, jonne pääs siis ilmaseks sisään. Katoin äsken et normaalisti opiskelijalippu on 3 euroa, joten ei nyt konkurssiin ois menny muutenkaan. Mut säästö se on pienikin säästö! (Ja sillä rahalla saa jo monta croissantia.) Matkalla nähtiinkin ratikkalinjan kivetyksestä kohta, josta oltiin irrotettu kiviä lauantain mellakoissa. Mielenosotus oli siis alkanu tuolta "toiselta pääkadulta" ja jatkunut risteävälle kadulle. Vähän selkäpiitä kylmäs tossa vaiheessa, että kiva jos sellanen murikka ois tullu niskaan.

Linnakuva nro. 94358 feat. oranssit lehdet

Sitten itse museoon. Viime kuussa olin siis yrittäny käydä tuolla ESN:n porukoiden kanssa, mutta aika loppu kesken ja pääsin vaan 5. saliin yhteensä 32:sta. Saleissa riittikin sit kiertämistä, ja loppuvaiheessa, reilun kahen tunnin jälkeen, vaan plärättiin kaikki infokirjaset läpi ja laahustettiin salista toiseen jonkinlaisessa museouupumuksessa. Molemmat oli kävelly edellisinä päivinä aika paljon, joten hihkuttiin aina kun päästiin jonnekin lepuuttamaan jalkoja :D Mut kaikesta huolimatta mielenkiintosta tietää vähän enemmän Nantesin historiasta, johon tuo museo siis keskittyy.

Keskiaikaiset kaupungin muurit, joista on harmi kyllä melkeen kaikki hävitetty
linnaa (oik.) lukuunottamatta.

LU:n tehtaantornin osa ajalta jolloin se vielä toimi majakkana

Purjelaivan creepyhkö "keulapatsas" (google on ystävä)

Jotenkin huvitti tän otsikon mainosmaisuus, vaikka vakava asia onkin.

Tästä kuvasta päästäänkin tähän Nantesin historian vähän pimeämpään puoleen, eli orjakauppaan. Nantesissa oli Ranskan suurin orjakauppaan osallistunut satama, ja sieltä lähti jopa 42% kaikista Ranskan orjalaivoista. Muita suurimpia satamia tais olla La Rochelle ja Bordeaux, jos en väärin muista. Laivat kulki Ranskasta Afrikan länsirannikolle ja sieltä Väli- ja Pohjois-Amerikkaan. Tää on myös yks syy miks Nantes vaurastu ihan mukavasti tuona aikana, ja sen taloudelliset vaikutukset näkyy tänä päivänäkin. Osallisuudesta orjakauppaan haluttiin vaieta, kunnes 1980-luvulla siitä alettiin puhua ja sitä alettiin kunnolla tutkia. Tähän liittyy myös se konferenssi The Legacy of the Slave Ship jossa kävin muutama viikko sitten, enkä varmaan sillon muistanu mainita tästä yhteydestä. Itekin vähän ihmettelin ennen sitä miks just Nantesin yliopistolla on tällänen juttu, ja vielä amerikkalainen tutkija puhumassa, mut sit selvis syy tähänkin.

Afrikkalaisille orjakauppiaille/heimopäälliköille myytyjä aseita
(koko ei ehkä välity kuvasta mut noi oli ihan julmetun isoja!)

Näyttelyssä oli mukana myös orjien kahleita, joista en tullu ottaneeks kuvia. Eipä siinä tehny mieli kyllä kuvaillakaan, sen verran järkyttäviä kapistuksia ovat. Varsinkin "kaulakahleet" (onko tää oikea suomennos?), joista osassa oli vielä piikit sisäpuolella.... Hyhh, miten julma ihminen osaakaan olla.

Linna lasten leikkihuoneessa (tiiän yhen pikkuprinsessan joka ois varmasti tykänny tästä <3)

Sardiinipurkin valmistusta

LU:n keksejä ja "muottikaulin"

Kauniita mainosmosaiikkeja

Siinäpä ne parhaimmat palat, vaikka paljon paljon muutakin museossa oli nähtävänä! Muun muassa simulaatiopeli, jossa sai hahmoa ohjaamalla käppäillä keskellä keskiaikaisen Nantesin "keskustaa". C'était drôle!

Paluumatkalla oli taas pakko kuvata maisemia, niin nättiä oli. Tivolin häippäämisen jälkeen Maréchalin aukion ympärille oli jääny leveät aukeat, joita kävellessä tuntu vähän kun ois ollu jollain 1800-luvun pariisilaisella puistokadulla.

Katedraali toisenlaisesta näkökulmasta

En siis viikonloppuna jaksanukaan lähteä enää keskustaa pidemmälle, kuten saatto huomata. Iski ihan totaalinen väsymys - en tiiä pitäiskö tästä syyttää univelkoja vai tunnin aikaerosta koitunutta jetlagia (hahaha, nope). Vai voiko Ranskanmaallakin tulla kaamosmasennus? Suunnittelin kyllä jo seuraavaa reissua Rennesiin. Mahdollinen matkaseura ja ajankohta on vielä päättämättä, mut tärkeimmät nähtävyydet on ainakin selvillä :)

Maanantaina koitti paluu arkeen sekä hiphop-tunnille parin viikon tauon jälkeen. Lomaviikolla kun ei ollu tunteja, niin en päässy niille puhisemaan ja puhkumaan (vaikka kerrankin ois ollu aikaa!). Samaten yliopistoruokalat oli kiinni, joten oli kiva päästä takasin kunnon pöperöiden ääreen. Tiistaina repäsin ja menin cardio-tunnille. Tästähän seuras se, että jalat on sit huutanu hoosiannaa tämän päivän...

En ehtiny ees julkasta tätä postausta (jota alotin jo maanantaina) kun nantesilaiset oli ehtiny osottamaan mieltään jo toisen kerran... Päivällä en tienny mikä mielenosoitus oli kyseessä, kun luin vaan yliopistolla valotaulusta manifestationista ja sen aiheuttamista muutoksista julkisiin - ja ensimmäinen ajatus oli että "näyttääkö nää vanhoja uutisia vai onko tää jo uus?". Tällä kertaa maanviljelijät vastusti liian tiukkoja määräyksiä ja vaati lisää arvostusta ammatilleen, mutta uutisotsikoihin pääty tän ihan hyvän asian sijaan paikkojen sotkeminen ja nutrioiden (sanan ragondin yhtä epäselvä suomennos) eli rämemajavien kaltoinkohtelu: niiden vapauttaminen, potkiminen ja jo ennestään kuolleen majavan päältä ajo traktorilla... Jepjep.
Linkki uutiseen
Mitäköhän tähän sanois. Joukossa tyhmyys tiivistyy? En kyl ymmärrä miten tällänen eläinten rääkkäys ja häpäisy edistää maanviljelijöiden asemaa millään lailla.

Näihin kuviin ja näihin tunnelmiin - toivottavasti mun ei vähään aikaan tarvi enää kertoa uusista lapasesta lähteneistä mielenilmauksista!