La Rochelle

Eilen lauantaina tavattiin tsekkiläisen I:n kanssa puoli yheksän aikoihin juna-asemalla ja ostettiin liput La Rochelleen. Meno-paluu makso 29 euroa per nenä ja matka suuntaansa kesti noin kaks tuntia. Oltiin sovittu tästä reissusta edellisenä iltana, joten vähän extemporena tuli - mut mikäs siinä, ite kun tunnetusti tykkään tälläsistä hetken mielijohteesta lähtevistä jutuista :D Ei ainakaan tullu suunniteltua liian tarkkaa aikataulua. Meillä oli kuus tuntia aikaa ja olin kyselly nykyiseltä Tampereen ranskattarelta G:ltä vähän vinkkejä minne kannattais mennä (merci!) ja katellu ite netistä mitä siellä vois tehä. Eka suunnattiinkin kirpputorille joka oli matkan varrella keskustaan mentäessä.

Torilla oli taas kerran antiikkia ja keräilytavaraa laidasta laitaan, muun muassa ihan täydellinen biisonin (?) kallo (sisustustarkoituksiin, huom)... hnnnggh järkihän tässä lähtee kun ei saa ostaa mitään isoa! Tästä jatkettiin sataman viertä keskustaan, ja olin varmaan haavi auki ihastuksesta koko ajan:

Les Tours de La Rochelle

Kellotorni la Grosse Horloge

Ostoskatua - noissa vanhoissa rakennuksissa oli katutasossa liiketiloja.

Torilla myytiin mm. hedelmiä, vihanneksia ja mereneläviä.

Kaupungintalo oli remontoitavana, mut ihan hieno se oli silti!

Kaupungintalon aukio

Merenrannassa kärsineet ja kauniisti patinoituneet talot, patsaat, koristelut, tornit, ikkunat, parvekkeet - kaikki! Ahhh. Ja kaikki oli vielä omin silmin sata kertaa kauniimpaa kuin kameran linssin läpi katseltuna. Viimeistään tässä vaiheessa on varmaan tullu selväks että oon rappioromantiikan suuri ystävä. Välissä syötiin vohvelit eli gaufret ja sit lompsittiin lähellä olevan ison puiston kautta merenrantaan. (Siellä oli myös törmäilyautoja ja minigolf!)

Gaufre crème des marrons (pähkinöillä) ja jääteetä, I otti perinteisemmän suklaavohvelin

Lisää vanhoja taloja matkan varrelta

Puisto sillalta päin

Merenrantaa laskuveden aikaan

Rantaraittia pitkin laahustettiin kaksoistorneille kärppinä oottamaan että ovet avautuu uudestaan siestan jälkeen (klo 14:15) ja kuvattiin samalla maisemia sisäänkäynniltä. Päästiin sisään ilmaseks koska oltiin 18-25 -vuotiaita, jeij. Toisella "terassilla", jossa toi lippukin on, vietettiin häitä! Ihan kivat puitteet kyl sellasille pippaloille (mitä nyt jotain turreja pyörii koko ajan ympärillä, krhm).

Opittiin samalla vähän La Rochellen historiasta - mm. siitä, miten se toimi lähtösatamana monelle "uuteen maailmaan" lähtijälle. Tornin sisällä oli siis näyttely tästä Ameriikan valloituksesta ja katottiin myös pieni lyhytelokuva aiheeseen liittyen. Ja ne maisemat tornin huipulta, nehän oli...

~ This is fucking awesome ~

Tornin myymälästä ostin vielä hauskalta vaikuttavan kirjan, Stephen Clarken 1000 Years of Annoying the French. Eikä ollu pahan hintanenkaan, vajaat 12e ja tuossa on kuitenki yli 600 sivua! Kunnon tiiliskivi siis luettavaks sitten kun Rousseaun ja Voltairen tuotanto ei enää riitä, ehheh.

Kuljettiin tornilta vähän matkaa keskusaukiolle päin, kun nähtiin et joku katutaiteilija oli just alottamassa esitystään ja keräämässä yleisöä ympärille. Katottiin sit lähemmäs tunnin ajan jonglöörausta, diaboloilla kikkailua yms., ja päätösnumerona oli kolmella machetella jonglööraaminen parin metrin korkeudessa tikkailla tasapainotellen! Löysinkin tälläsen promovideon jossa on osa tempuista joita lauantaina nähtiin. Tää katutaiteilija eli Zanzibar pyys koko lystistä paria euroa, ja makso kyllä ihan mielellään sen verran!

Esityksen jälkeen lähettiin parin putiikin kautta takasin juna-asemalle päin (joka sekin oli jo melkeen nähtävyys itessään). Junamatka meni syödessä ja torkkuessa, ja Nantesissa oltiin perillä seittemän aikaan.

Kohti uusia seikkailuja - ensi viikkoon, à semaine prochaine!